Maahanmuuton ongelmat.

Maahanmuutosta kiinnostuneille.

Aluksi on jyrkästi eroteltava käsitteet kiintiöpakolainen, pakolainen, turvapaikan hakija, oleskeluluvan hakija, työhön tuleva maahanmuuttaja ja sosiaalipummit ja kerjäläiset. Kannattaa unohtaa myös rasismi, koska sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.
Kaikkien näiden ryhmien kanssa on ongelmia, pitkien käsittelyaikojen, huonon kielen opetuksen ja kotoutuksen kokonaisvaltaisen toteuttamisen organisoinnissa ja toteuttamisessa. Totta on myös että tietyiltä aloilta meiltä puuttuu työntekijöitä, mutta meitä ei auta ammatti- ja kielitaidottoman väestön maahanmuutto. Niitä meillä on ihan omasta takaa. Romaniasta, Bulgariasta ja mistä tahansa EU maasta on vapaa liikkuvuus myös Suomeen eli se ei liene ongelma. Ongelmana ovat esimerkiksi Viron kanssa tehdyt sopimukset, joissa virolainen rakennusmies ei ole verovelvollinen Suomeen 6 kk:een. Kun Hyvinkään keskustasaneeraus tehtiin niin puhuttiin jopa 700:n työpaikan luomisesta. Todellisuudessa vanhan virastotalon purki 2 virolaista isoilla koneilla. Jos viitsisitte tai pystyisitte laskemaan paljonko verotuloja Hyvinkää saa koko rakennusaikana niin voitte päätyä lukuun 0. Tässä mielessä Jukka Niemisen mainostaminen 200 miljoonan miehenä oli vähintäänkin satua. Tottahan me kaikki sen tiesimme ?

Suomessa on jo nyt suurtyöttömyys, eikä mitään työvoimapulaa ole tulossa. Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on miljoonan ihmisen työvoimareservi, vaikkei uusia maahanmuuttajia enää tulisi. Kuka sitä haluaa? Rohkeimmat veikkaukset palkitaan. Maahanmuutto sitoo yhä enemmän suomalaisia työntekijöitä eri tehtäviin. Esimerkiksi Paimion vastaanottokeskuksessa on 20 työntekijää ja noin 140 turvapaikanhakijaa. VOK:ssa työskentelevien lisäksi palveluun osallistuvat Punaisen Ristin ja sisäministeriön hallinto-, poliisi- ja muu henkilökunta sekä erilaiset yksityiset valtion rahoittamat neuvojat.


Arvio pitkäaikaiskustannuksista

Yhden maahanmuuttajan pitkäaikaiskustannukset
Olettamus: jää työttömäksi Suomessa

I Elinkustannukset
Asuin- ja muut elinkustannukset vuodessa 16 000
Julkiset terveydenhoitopalvelut (keskiarvo) 1 800
Muut julkiset palvelut vuosittain, arvio 1 500

Yhteensä 19 300
Suomessa olo aika 18 v - 73 v 55 vuotta 1 061 500

II Kotoutumis-, koulutus-, työvoimapoliittiset toiminnot
Suomen kielen opetus 800
Tulkkaus- ja käännöspalvelut 100
Kotouttamistoimenpiteet 700
Työvoimapoliittinen koulutus 800

Yhteensä vuodessa 2 400
Vuosien 1 -11 lisäkustannukset 10 v 24 000

III Kertakustannukset
Vastaanottokeskusajan kustannukset 30 000
Kodin perustamiseen liittyvät hankinnat 6 000
Oikeudelliset palvelut Suomeen tuloon liittyen 1 500
Kertakustannukset 1 vuosi 37 500

Elinaikakustannukset yhteensä eur 1 123 000

Vuotuiset kustannukset keskimäärin 56 v 20 054 eur



Valtion talousarvion 2010 suorat maahanmuuttajamenot 168,6 milj eur sisäministeriön pääluokassa.

Jos humanitäärinen maahanmuutto työllistää 5000 suomalaista (varovainen arvio), se keskipalkan mukaan laskettuna aiheuttaa 200 miljoonan euron vuotuiset palkka- ja eläkemaksumenot. Niistä verotuloina saadaan takaisin 36 miljoonaa euroa.
Selvitys ei ole tieteellinen. Se perustuu eri lähteistä saatuihin tietoihin. Jolla on käytettävissä enemmän lähteitä ja salaisiksi määriteltyjä tietoja, voi esittää tieteellisesti laskettujen kokonaismenojen määrän.

Kokonaismenot on arvioitu varovaisesti. Laskentatavalla on ensisijaisena tavoitteena osoittaa menojen pitkäaikaisvaikutukset. Pitkäaikaistyöttömyydestä on saatavilla tietoja muista Pohjoismaista ja 1990-luvulla Suomeen tulleiden työllistymisestä. Menoja voidaan verrata siihen, mitä samalla rahalla saadaan aikaan kriisialueilla ja kehittyvissä maissa.

Vuonna 2008 Suomi antoi kehitysapua 830 miljoonaa euroa. Humanitäärisen maahanmuuton kokonaiskustannukset ovat varovaisestikin laskien tätä korkeammat. Sekä kehitysavusta että maahanmuuton kustannuksista osa palautuu verotuloina (arvonlisävero, tuloverot).

Valtion ja kuntien nettomenot ovat 79 miljardia euroa. Humanitäärisen maahanmuuton väkilukuun 1,2 % suhteutetut menot olisivat miljardi euroa. Maahanmuuttajien palveluun käytetään enemmän varoja kuin keskimääräisen suomalaisen, joten luku on alakanttiin. Suomella on vielä pitkä matka Ruotsiin, jossa erään tutkimuksen mukaan 22 % verokertymästä käytetään maahanmuutosta aiheutuviin menoihin.

Lisätietoja saa Ylen sivuilta ja arkistoista.

Taisto Orre