Miksi Vihreät lakastuvat ja Perussuomalaiset kukoistavat ?

Perussuomalaiset kipuavat Vihreiden yli.

Miksi näin on ? Vihreille on muodostunut pakkomielteeksi istua hallituksessa hinnalla millä hyvänsä ja puolue on jakaantunut kahtia. Aikaisemmin vihreitä äänestäneet ovat sankoin joukoin kääntämässä ahterinsa tälle politiikalle ja katsovat tarkkaan mihin voivat luottaa. Luonnollinen ja ainoa ratkaisu on Perussuomalaiset, jotka eivät ole sotkeentuneet valtapeliin, huijauksiin tai vaalirahasotkuihin. Perussuomalaiset eivät ole rasisteja, mutta haluavat suomalaisille samat ja tasa-arvoiset palvelut kuin maahanmuuttajille. Isämme ovat sentään taistelleet tämän maan itsenäiseksi ja meillä on oikeus tulla tasa-arvoisesti kohdelluiksi omassa maassamme.

Taisto Orre

Keskustapuolueen ja Demareiden onneton yritys.

High Performance Programming eli huippusuorituskykyisen
organisaation kehittämisen ohjelmoitu malli.


Linda Evans & Frank L. Burns
Taisto Orre 2001-02-12
Miksi organisaatio ajautuu reaktiiviseen tilaan ?

Reaktiivinen tila ei ole minkään organisaation lähtötila vaan siihen ikään kuin ”pudotaan” jostakin muusta tilasta. Reaktiivisen organisaation koko olemassaolo on tullut kyseenalaiseksi. Mistä tämä sitten voi aiheutua :

 päämäärä on hukkunut ja eri ihmisillä on toisistaan poikkeavia näkemyksiä siitä mikä on tärkeätä. Tämä voi aiheutua liian suurista muutoksista suhteessa ydinosaamiseen tai entiseen kulttuuriin.
 talouden huonosta suunnittelusta joka johtaa hätäiseen päätöksentekoon ja päämäärien kadottamiseen
 johtamisen muuttumisesta epäluottamusta herättävään suuntaan
 henkilöstön sellaisesta kohtelusta, joka aiheuttaa runsaasti vastarintaa.
 virheellisistä motivaatiokeinoista palkitsemis- ja kannustusmenetelmistä, jotka aiheuttavat ristiriitaa suhteessa yhteiseen päämäärään.
 johdon ja henkilöstön välillä ei ole yhteistä todellisuutta, kommunikointi häiriintyy, syntyy klikkejä ja yhä uusia todellisuuksia.


Siirtyminen sopeutuvaan organisaation 1. askel kohti huippua

Ainoastaan reaktiivinen organisaatio on tippunut pois kehityksestä ja muut organisaatiomallit ovat sisäkkäisiä. Voisihan kysyä miksi ei suoraan siirrytä huippusuoritustasolle? Itse asiassa siitä on kysymys kun lähdetään rakentamaan sopeutuvaa organisaatiota se sisältää jo niitä rakennetekijöitä joiden varaan ennakoiva ja huippuorganisaatio tullaan rakentamaan. High Performance Programming (HPP) on ohjelmoitu malli ja se lähtee niistä tekijöistä, joiden ensin on oltava kunnossa. Malli etenee loogisesti ja järjestelmällisesti sisäkkäisistä malleista, joiden avulla voidaan määritellä vallitseva suoritustaso ja tunnistaa mahdollisuudet edetä korkeammalle tasolle. Tässä mallissa oletetaan että nykyinen suoritustaso on sitä edeltäneiden eksplisiittisten tai epäsuorien toimintaohjeiden funktio. Tuleva suoritustaso on siten nykyisten vastaavien toimintaohjeiden ja kulttuurin tulos.

Suurin osa tarvittavista toimenpiteistä on funktionaalisessa organisaatiossa hallinnollisia ja johtamiseen liittyviä. Jos prosessi-, projekti- tai tiimiorganisaatio on joutunut reaktiiviseen tilaan se näyttää tästä tilasta päästäkseen joskus palaavan takaisin funktionaaliseksi organisaatioksi. Tämä ei tarkoita että niin tapahtuisi tai pitäisi aina tapahtua. Kaikissa tapauksissa samat asiat tulevat käsiteltäviksi vaikka käsittelyprosessi olisikin erilainen.

Askeleet kohden sopeutuvaa organisaatiota

1. Organisaation päämäärien ja tavoitteiden selkiyttäminen, visioitten tarkastelu ja viitekehyksen uudelleenarviointi.
2. Organisaation yksittäisten jäsenten tarkastelu ja uudelleenarviointi.
3. Painopisteen siirtäminen tavoitteisiin, jotka antavat kaikille työntekijöille yhteenkuulumisen ja yhteisen päämäärän tunteet.
4. Johdon ja alaisten välille on luotava luottamussuhde, joka reaktiivisessa tilassa on kärsinyt.
5. Tavoitteet voidaan asettaa vaikkapa vain vuodeksi kerrallaan tai ne voivat koskea vain tärkeimpiä alueita (projekteja).
6. Tavoitteiden tulee olla yhdessä laadittuja ja niin selkeitä että jokainen tietää mitä suorituksia odotetaan ja missä aikataulussa.
7. Luodaan seurantajärjestelmät, jotta tavoitteista putoamiset ja lipsumiset voidaan tunnistaa riittävän ajoissa.
8. Johtamismalliksi suositellaan tilannejohtamista niin että johtajat pystyvät muuttamaan johtamistyylinsä alaisen tiedon ja kokemuksen mukaiseksi.
9. Sekä tavoitesuunnittelussa, päämäärissä että ongelmaratkaisuissa on saatava kaikki mukaan ratkaisujen tekoon. Suurin virhe johdon taholta on yksin suunnitella ja esittää tavoitteet ja sitten vain esittää ne toteutettaviksi.
Siirtyminen sopeutuvasta ennakoivaan kulttuuriin

Ennakoivaan kulttuuriin siirtyminen merkitsee katseen suuntaamista tulevaan. Tämän viitekehyksen ajattelumalli lähtee siitä että tulevaisuus nähdään mahdollisuudeksi valita, eikä väistämättömäksi tosiasiaksi johon täytyy sopeutua.
Seuraavassa lyhyt luettelo kriittisistä tekijöistä:

3.

 tulevaisuuden suunnan tulee perustua laajaa kannatusta saavan vision varaan
 organisaation arvojärjestelmän tulee olla sopusoinnussa vision kanssa
 yksittäisten työntekijöiden arvojen tulee myös olla ristiriidattomia organisaation arvojen kanssa. Vain nämä työstämällä saavutetaan visiolla puoleensavetävä ja kunnioitusta herättävä voima.
 vision tulee viestiä työntekijöille että heitä arvostetaan henkilöinä ja ammatti-ihmisinä. Ihmiset eivät ponnistelussaan ylitä sopeutuvaa tasoa elleivät he koe yritystä ”omakseen”.

tulevaisuudenvision tulee heijastaa sitoutumista niihin inhimillisiin arvoihin, jotka antavat ihmisille syvän persoonallisen merkityksen ja tyydytyksen tunteen.
 tavoitteiden on toteutuakseen perustuttava ylemmän tason arvoihin, vaikka kyse on toiminnasta sen kasvu tai eteenpäin meno ei voi perustua alimpiin arvoihin.
 korkealle asetettu tavoite ei koskaan perustu laskettaviin tai mitattaviin tekijöihin, vaan kyseessä on puhtaasti tunneasia.

3.

 arvot yksilötasolla muodostavat aina käsitykset siitä mikä on oikein ja toivottavaa. Tämä taas luo normit, joiden perusteella ihmiset tekevät tosiasialliset valintansa.
 mitä selkeämmin tavoitteet ja toiminnat perustuvat arvoihin sitä vähemmän toimintaohjeita, sääntöjä ja määräyksiä tarvitaan.
 arvojen työstämisen ja valintojen kanssa tulee olla tarkkana.
 arvot ovat usein liitettävä laajempiin viitekehyksiin, esim. niillä nostetaan asiakkaan tai jopa koko yhteiskunnan menestystä.
 selkeästi ja laajapohjaisesti määritellyt arvot muodostavat ”liiman” joka pitää organisaatiokulttuuria koossa.
 arvojen tulee vaikuttaa organisaatiossa sen päivittäisissä toiminnoissa aivan samoin kuin strategioissakin. Arvot ratkaisevat tuleeko organisaatiosta elävä vai onko se vain lisääntyvien tai muuttuvien toimintojen kokoelma.
 ennakoivan kulttuurin johtamistapa on muutosjohtaminen.

Millainen on huippusuorituskykyinen organisaatio


Kun on rakennettu ennakoiva organisaatiokulttuuri se jo sinällään antaa luontevat puitteet todellisen huippusuorituksen luomiseksi. Keskeinen muutos tapahtuu metastrategioissa ja viitekehyksen muuttumisessa . Huippusuorituskykyisessä kulttuurissa viitekehyksessä suuntaudutaan potentiaalien haravointiin – etsimään kaikkea mikä voisi olla mahdollista. Näiden mahdollisuuksien oivaltamisen avulla luodaan metastrategiat. Keskeistä on tajuta että organisaatio on osa laajempaa ”draamaa” sitä ympäröivien järjestelmien muuttamisinstrumenttina.

 avaintekijöistä ensimmäinen on korkean energiatason saavuttaminen ja ylläpitäminen. Tämä johtaa henkisten pääomien vapautumisen kautta innostumiseen. Toiminta saattaa ulkopuolisista vaikuttaa sekavalta , mutta organisaatiossa työskentelevät ihmiset kokevat sen luonnollisena tapana toimia. Voisi sanoa että on löydetty toiminta, jossa ihmiset saavat toimia parhaimmillaan.
 organisaatiossa on kehitetty (johto) tapa löytää ja ohjata yksilöiden ja ryhmien/tiimien energiavirtoja.
 johto on kiinnostunut myös oman menestyksensä syiden ymmärtämisestä.
 johdolla on kyltymätön uteliaisuus omista ja toisten mahdollisuuksista ja toiminta on aktiivista näiden mahdollisuuksien käyttämiseksi.
 organisaatiossa annetaan mahdollisuuksia perustaa epävirallisia ryhmiä/tiimejä virallisten järjestelmien rinnalle. Ad hoc tiimit ovat tunnustettuja ja niiden muodostumista tuetaan hyväksymällä niiden toiminnan tulokset rinnakkaisina.
 organisaation menneisyyden rikkaudet ja myytit on nivottu nykyisyyteen.
 muutos on jatkuva tila ja antaa mahdollisuudet unelmille ja joustavalle kehitykselle ja tarjoaa koko ajan uusia mahdollisuuksia.
 organisaation toimintojen arvoihin ja normeihin luodaan tietoisesti sellaiset olosuhteet, joissa energisyys, luovuus ja innovatiivisuus kasvavat.
 organisaatio suosii verkostoja ja luo tekniset ja henkiset valmiudet niiden käytölle.
 organisaation johto luo vahvaa yrityskulttuuria luomalla ja vahvistamalla monia rituaaleja ja seremonioita ja ylläpitämällä organisaation perinteitä ja saa yksittäiset ihmiset myös vaalimaan näitä.
 johto tukee yksilöiden pyrkimyksiä toteuttaa itseään organisaation puitteissa.
 johdolla on taito ja rohkeus antaa ihmisille vapaus tulevaisuudenvision tavoittelemisessa, valtaa suunnitella, etsiä keinoja ja ottaa riskejä, käyttää luovuuttaan ja innovoida.
 tärkeintä on että johtajat oikeasti välittävät ihmisistä ja saavat aikaan aidon tunnesitoutumisen.

Olisikohan tästä vielä apua kaupungille, Eduskunnalle, yrityksille ja varsinkin Keskustapuolueelle ja Sosiaalidemokraateille. Nyt näyttää siltä että kaikki toimivat vain reaktiivisesti ja tekevät pakkoratkaisuja kun mikään muu ei auta.

Taisto Orre
PS kansanedustajaehdokas ja kaupunginvaltuutettu.

Arto Merisalo ja kumppanit vain kopioita Arvo Korsimosta.

Maalaisliitto oli kepulimpi kuin Kepu. Arvo Korsimo on edelleenkin lobbareiden kuningas ja politiikan nero.

Koetamme vääntää Arto Merisalosta tai Tapani Yli-Saunamäestä jonkinlaisia nykypolitiikan sankareita tai huijareita. Tosiasiassahan jo 1950-luvulla oivallettiin K-linjan toimesta (Kekkonen, Korsimo, Klemola, Karjalainen) miten rahaa kerätään ja miten se voidaan peittää. Onko muistimme näin lyhyt? Merisalo kumppaneineen on vain vaatimaton kopio Korsimon käyttämistä menetelmistä. Ainoa asia mistä voi heitä syyttää on poliittisen näkemyksen puute ja nykyisen Median valta. Ne ovat kokeneet totaalisen muutoksen.
Opiskelutehtäväksi kaikille suosittelen Sakari Virkkusen kirjaa, Korsimo, Kekkosen mies.
Lainaan muutamia ajatuksia tästä kirjasta. Sen julkaisemisesta ei tullut yhtään oikeusjuttua tai kunnianloukkausjuttua. Sen perusteella arvioin että tarina on totta. Aloitetaan alusta eli vuonna 1948. Korsimosta tuli vastoin odotuksia Maalaisliiton puoluesihteeri. Sitä ennen hän oli vain vaalipäällikkö, joka tajusi että rahaa tarvitaan. Hän huomasi oitis säätiöiden voiman koska jäsenet valitaan ikuisiksi ajoiksi ja säätiön hallitus täydentää itse itseään vailla kontrollia. Myös RKP oli huomannut tämän asian ja siksi on ymmärrettävää miksi RKP:n rahat riittävät ja Valiokuntapaikkoja Eduskunnassa riittää. Ei ole myöskään tarkoitus hyväksyä Kommunistien tai SDP:n suuria tukirahoja Neuvostoliitosta ja Ay-liikkeeltä.
Joskus tulee mieleen että voikohan näistä nyt vuonna 2010 keskustella vapaasti? Siitä huolimatta kerrottakoon miten Maalaisliito eli Keskustapuolue toimi 1950- luvusta alkaen ja toimii edelleenkin vanhojen ideoiden pohjalta.
Muutamia lainauksia joilla Arvo Korsimo myi ajatuksen Maalaisliitolle. Huomautan että laitan mielestäni vain keskeiset asiat. Jos joku haluaa ne sellaisenaan niin lukekoon yo .kirjasta sivut 171 -173.
Perustelut:
1.Kuten säätiön sääntöehdotuksesta käy ilmi on säätiö ”naamioitu” siten , että sille lahjoitusten teko on liikelaitoksillekin helppoa.
2.Jos puolue ottaa vastaan lahjoituksina joitakin suurempia lahjoituksia määrätyltä taholta, se samalla näennäisesti saattaa sitoa puoluetta kannattamaan määrättyjä asioita. Tämä epäkohta poistuu kokonaan kun välikätenä on säätiö
3. Puolueen sitomatta itseään voidaan silloin viitata säätiöön ja sen tarpeisiin kohteina, joihin lahjoituksia voidaan ansiotta saaduista voittovaroista tehdä.
Olihan tässä säätiössä vielä 4 muuta pykälää, mutta lukekaa itse ne. Lopputulemana kuitenkin oli että säätiöajatus sai puolueen piirissä hyvän kannatuksen ja Lokakuussa 1950 Maaseudun säätiö rekisteröitiin. Säätiöstä ei puhuttu mitään rivikansalaisille. Se pidettiin täysin salassa kaikilta kunnon Maalaisliiton äänestäjiltä. Siitä oli sovittu Maalaisliitossa. Eli ihan suoraan lainaten kirjasta:” Valiokunta ja sen säätiö olivat Maalaisliiton eräänlainen ”tuntematon hyväntekijä”. Rivimiehillä ei ollut siitä aavistustakaan. (ss.174).
Maaseudun säätiö ei kuitenkaan kauaa riittänyt, joten perustettiin Maaseudun Yhteisvaliokunta. Parhaimmillaan sillä oli rahaa puoluesihteerin kassakaapissa yli 60 Miljoonaa Markkaa. Ne vietiin Maalaisliitolle ilman kuitteja ja dokumentteja.Paljonhan tästä voisi kirjoittaa, mutta lukekaa itse.
Taisto Orre
Hyvinkään kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas.

Paavo Väyrynen silloin ennen.

Paavo Väyrysen viisauksia silloin ennen kuin…..!

Oletteko lukeneet Paavon kirjan: ”Yhteinen tehtävämme”. Kirja on julkaistu WSOY:n toimesta vuonna 1989. Lainaan muutamia ajatuksia kyseisestä kirjasta vaikka Paavo on ne lainannut Habermasin kirjasta : ” Järki ja kommunikaatio”.

Kepu oli silloin oppositiossa ja loistavana poliitikkona Paavo kertoi seuraavia asioita. Lainaukset ovat suoraan ym. kirjasta.
Olen kyllä lukenut koko kirjan, jonka sain nimmareilla varustettuna 16.3.1991. Laitan tähän vain joitakin lainauksia, jotka sopivat nykyaikaan. Sivulla 150 puhutaan otsakkeella: ”Oikeistososiaalidemokraatit ja Uuskonservatiivit Ehkäpä tuo viimeksi mainittu termi kuuluisi nykyisin Uusliberatiivit?

”Uuskonservatiivit pyrkivät hoitamaan rakenneongelmia markkinavoimia vapauttamalla ja edistämällä tuloerojen kasvua: keskittyminen ja eriarvoisuus lisääntyvät. Markkinavoimien ohella yhteiskunnan suunnan määräävät uuskorporatismin periaatetta noudattaen etujärjestöt. Parlamentaarisen järjestelmän vaikutusmahdollisuudet kaventuvat. Vallanpitäjiä kohtaan kriittiset ja kulttuurin ja tieteen edustajat pyritään saattamaan huonoon huutoon.”

Miten nyt kun Keskustapuolue yhdessä Kokoomuksen kanssa toimii juuri noin? Paavoa ei arvosteta eikä hänellä ammattipoliitikkona ole mitään sijaa Keskustapuolueessa.

Arvoisa Eduskuntamme on juuri laatinut lakeja, joissa kunnallinen yritystoiminta on EU:n säännösten mukaan yhtiöitettävä. Lakiesitys on jo läpäissyt lähetekeskustelun ja lakiasiainvaliokunta on hyväksynyt sen. Miten Keskustapuolue nyt toimi? Lain keskeinen tavoite on saattaa kunnalliset liikelaitokset ja yritykset kilpailutilanteeseen yksityisten yritysten kanssa. Kuntalehti No 8/2010 kertoo yksinkertaisesti tosiasian näin:” Kunnat velvoitetaan yhtiöittämään kilpailutilanteessa markkinoilla toimivat virastonsa ja liikelaitoksensa.”

Miksi vielä tarvitaan kaupunginvaltuustoa? Viimeksi Hyvinkään vuokra-asunnot Oy:n lukkohankinnassa kaupungin edustaja ei pystynyt vastaamaan yhteenkään kysymykseen koska asiat ovat liikesalaisuuksia tai kaupungilla ei ole mitään tietoa sopimuksista ja niiden sisällöistä. Miten sitten kun kaikki kaupungin toiminta on yhtiöitetty? Hyvinkää on aika johtava kunta tässä yhtiöittämisessä eli valitsemanne valtuutetut ovat vuosi vuodelta hampaattomampia. Onko tämä kansanvaltaa? Olemme myös myyneet terveyskeskuksen päivystyksen yksityiselle yritykselle ja he veloittavat 120 Euroa/asiakas joka ei saa varattua aikaa päivystykseen. Tätäkö me haluamme ?

Taisto Orre

Perussuomalainen eduskuntavaaliehdokas Uudellamaalla

Maahanmuuton ongelmat.

Maahanmuutosta kiinnostuneille.

Aluksi on jyrkästi eroteltava käsitteet kiintiöpakolainen, pakolainen, turvapaikan hakija, oleskeluluvan hakija, työhön tuleva maahanmuuttaja ja sosiaalipummit ja kerjäläiset. Kannattaa unohtaa myös rasismi, koska sillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.
Kaikkien näiden ryhmien kanssa on ongelmia, pitkien käsittelyaikojen, huonon kielen opetuksen ja kotoutuksen kokonaisvaltaisen toteuttamisen organisoinnissa ja toteuttamisessa. Totta on myös että tietyiltä aloilta meiltä puuttuu työntekijöitä, mutta meitä ei auta ammatti- ja kielitaidottoman väestön maahanmuutto. Niitä meillä on ihan omasta takaa. Romaniasta, Bulgariasta ja mistä tahansa EU maasta on vapaa liikkuvuus myös Suomeen eli se ei liene ongelma. Ongelmana ovat esimerkiksi Viron kanssa tehdyt sopimukset, joissa virolainen rakennusmies ei ole verovelvollinen Suomeen 6 kk:een. Kun Hyvinkään keskustasaneeraus tehtiin niin puhuttiin jopa 700:n työpaikan luomisesta. Todellisuudessa vanhan virastotalon purki 2 virolaista isoilla koneilla. Jos viitsisitte tai pystyisitte laskemaan paljonko verotuloja Hyvinkää saa koko rakennusaikana niin voitte päätyä lukuun 0. Tässä mielessä Jukka Niemisen mainostaminen 200 miljoonan miehenä oli vähintäänkin satua. Tottahan me kaikki sen tiesimme ?

Suomessa on jo nyt suurtyöttömyys, eikä mitään työvoimapulaa ole tulossa. Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on miljoonan ihmisen työvoimareservi, vaikkei uusia maahanmuuttajia enää tulisi. Kuka sitä haluaa? Rohkeimmat veikkaukset palkitaan. Maahanmuutto sitoo yhä enemmän suomalaisia työntekijöitä eri tehtäviin. Esimerkiksi Paimion vastaanottokeskuksessa on 20 työntekijää ja noin 140 turvapaikanhakijaa. VOK:ssa työskentelevien lisäksi palveluun osallistuvat Punaisen Ristin ja sisäministeriön hallinto-, poliisi- ja muu henkilökunta sekä erilaiset yksityiset valtion rahoittamat neuvojat.


Arvio pitkäaikaiskustannuksista

Yhden maahanmuuttajan pitkäaikaiskustannukset
Olettamus: jää työttömäksi Suomessa

I Elinkustannukset
Asuin- ja muut elinkustannukset vuodessa 16 000
Julkiset terveydenhoitopalvelut (keskiarvo) 1 800
Muut julkiset palvelut vuosittain, arvio 1 500

Yhteensä 19 300
Suomessa olo aika 18 v - 73 v 55 vuotta 1 061 500

II Kotoutumis-, koulutus-, työvoimapoliittiset toiminnot
Suomen kielen opetus 800
Tulkkaus- ja käännöspalvelut 100
Kotouttamistoimenpiteet 700
Työvoimapoliittinen koulutus 800

Yhteensä vuodessa 2 400
Vuosien 1 -11 lisäkustannukset 10 v 24 000

III Kertakustannukset
Vastaanottokeskusajan kustannukset 30 000
Kodin perustamiseen liittyvät hankinnat 6 000
Oikeudelliset palvelut Suomeen tuloon liittyen 1 500
Kertakustannukset 1 vuosi 37 500

Elinaikakustannukset yhteensä eur 1 123 000

Vuotuiset kustannukset keskimäärin 56 v 20 054 eur



Valtion talousarvion 2010 suorat maahanmuuttajamenot 168,6 milj eur sisäministeriön pääluokassa.

Jos humanitäärinen maahanmuutto työllistää 5000 suomalaista (varovainen arvio), se keskipalkan mukaan laskettuna aiheuttaa 200 miljoonan euron vuotuiset palkka- ja eläkemaksumenot. Niistä verotuloina saadaan takaisin 36 miljoonaa euroa.
Selvitys ei ole tieteellinen. Se perustuu eri lähteistä saatuihin tietoihin. Jolla on käytettävissä enemmän lähteitä ja salaisiksi määriteltyjä tietoja, voi esittää tieteellisesti laskettujen kokonaismenojen määrän.

Kokonaismenot on arvioitu varovaisesti. Laskentatavalla on ensisijaisena tavoitteena osoittaa menojen pitkäaikaisvaikutukset. Pitkäaikaistyöttömyydestä on saatavilla tietoja muista Pohjoismaista ja 1990-luvulla Suomeen tulleiden työllistymisestä. Menoja voidaan verrata siihen, mitä samalla rahalla saadaan aikaan kriisialueilla ja kehittyvissä maissa.

Vuonna 2008 Suomi antoi kehitysapua 830 miljoonaa euroa. Humanitäärisen maahanmuuton kokonaiskustannukset ovat varovaisestikin laskien tätä korkeammat. Sekä kehitysavusta että maahanmuuton kustannuksista osa palautuu verotuloina (arvonlisävero, tuloverot).

Valtion ja kuntien nettomenot ovat 79 miljardia euroa. Humanitäärisen maahanmuuton väkilukuun 1,2 % suhteutetut menot olisivat miljardi euroa. Maahanmuuttajien palveluun käytetään enemmän varoja kuin keskimääräisen suomalaisen, joten luku on alakanttiin. Suomella on vielä pitkä matka Ruotsiin, jossa erään tutkimuksen mukaan 22 % verokertymästä käytetään maahanmuutosta aiheutuviin menoihin.

Lisätietoja saa Ylen sivuilta ja arkistoista.

Taisto Orre