Kunnallista kirjanpitokikkailua

Kuntatalouden kirjanpitoharhat.


Hyvinkään kaupunginvaltuustossa pari vuotta istuneena ja välillä seisoneenakin valtuutettuna rohkenen ottaa kantaa kirjanpitohaltijan uskomattomaan hyväntahtoisuuteen Hyvinkään kaupungin suojelusenkelinä.
Vuoden 2010 talousarviota väännettiin ja käännettiin, välillä jo uhkailtiin viranhaltijoita lomautuksilla ja säästökohteita haettiin vimmatusti. Näyttihän talousarvio sitten lopuksi vain 6 miljoonaa euroa alijäämäiseltä. Eihän kukaan itseään kunnioittava kaupunginjohtaja sellaista voi tehdä. Nyt kun kaupunginhallitus esittää toteutunutta talousarviota niin kas kummaa taseissa ja tuloslaskelmassa on 22 miljoonaa euroa ylimääräistä ja lopputuloksenakin jäämme melkein 7 miljoonaa euroa plussalla. Valtiovarainministeriö ja kuntaliitto ovat jo pitkään kertoneet että kuntien todellista taloustilannetta ei nykyisillä kirjanpitosäädöksillä saada selville ja siksi onkin esitetty uutta lakia, joka lienee astuu voimaan v. 2017 ? Valtuutettuna tuntuu vähintäänkin kummalliselta ja tuntee itsensä joko tyhmäksi tai nenästä vedetyksi. Tunnustan että en ole mikään kirjanpitäjä enkä tunne kaikkia menetelmiä joilla talous saadaan näyttämään millaiselta halutaan. Siksipä toivonkin että joku viisas kertoisi ymmärrettävällä tavalla miten tämä tehtiin ? Meillähän näitä viisaita virkamiehiä ja politiikkoja istuu valtuustossa aivan riittävästi. Jotain toki ymmärrän ,eli nämä normaalit temput, kun menee vähän huonosti, niin manipuloidaan poistoja eli hidastetaan niitä ja saadaan tase mukavamman näköiseksi. Sillä ei tosin pitkään pötkitä jos tulee suurempi hätä. Silloin myydään taas taseessa mitättömän arvoiset kiinteistöt ja toiminnot uudelle kaupungin omistamalle Osakeyhtiölle reippaaseen ylihintaan ja taas näyttää hyvältä. Tietysti asiaan kuuluu että tälle kaupungin osakeyhtiölle lainataan ja taataan lainoja juuri kauppasumman verran. Näillä tempuilla vanhan kaupungintalon kauppakin saadaan näyttämään plussaa. Ainoa ongelmahan on että kassaan ei ilmesty rahaa ja velkamäärä lisääntyy. Maalaisjärkeen ei oikein sovi tämä yhtälö. Meneehän uuteen kaupungintaloon noin 18 miljoonaa euroa. Summa olisi kyllä suurempi kun laskettaisiin koko infrastruktuurin kustannukset. Nehän voidaan taas piilottaa restaurointi-nimikkeen alle ja taas näyttää hyvältä ja paljon halvemmalta. Keskustakorttelin alueelle tehdyt miljoonien arvoiset viemäröinnit, vesijohdot ja laajakaistayhteydet voidaan myös piilottaa korjausrakentamisen momentille, vaikka ne asiallisesti ovat aivan tätä tarkoitusta varten rakennettuja. Saadaanpa kaupankäynti taas näyttämään voitolliselta, mutta nappulaa ei ilmesty tileille. Kuntakonsulttina tunnettu Eero Laesterä toteaakin suunnilleen näin” En ole enään vuosiin tuijottanut kuntatalouden yli- tai alijäämää. Tarkastelen säännöllistä kassavirtaa ja velkaantumista.” Jos kunnan menot ovat säännöllisesti suuremmat kuin tulot olisi päättäjien korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin. Nykyisenlainen kuntien liikekirjanpito näyttää pudottaneen päättäjät ja kuntalaiset kärryiltä jo aikapäiviä sitten. Lopuksi totean että en todellakaan ole kuntatalouden asiantuntija ja pähkäilen näitä vajavaisilla kansantaloustieteen tiedoillani. Auttakaahan nyt minua tyhmyydessäni teitäjät.

Taisto Orre
kaupunginvaltuutettu Perussuomalainen
Kansanedustajaehdokas